Perjantaina 20.3.

Teemme tällä tunnilla muutamia kielen tyyliin liittyviä tehtäviä. Esseiden ja tekstitaitovastausten kirjoittamisessa pitää pyrkiä hyvään asiatyyliin. Heikentävästi  tyyliin vaikuttavat mm. puhekieliset ilmaukset, vieraskielisyydet (anglismit ja svetisismit), kapulakielisyys, liiallinen toisto, huonot kielikuvat ja kielen rikkeet, kuten omistusliitteiden puuttuminen ja pronominiviittausvirheet.

Katsomme tunnilla yhdessä hyvässä asiakielessä vältettäviä kielen asioita sekä teemme kurssivihkosta s. 27 alkaen ainakin tehtävät 1 ja 2, 3, 6 ja 10.

Torstain tunnilla

Torstain oppitunnilla on mahdollisuus kirjoittaa kirjallisuusesseetä, jos se on kesken. Jos esseen kirjoittaminen on hyvällä mallilla, ota mukaan oppikirja. Voit lukea tunnilla koealuetta länsimaisesta kirjallisuudesta.

Kirjallisuusessee palautetaan perjantaina, jos et ole muuta opettajan kanssa sopinut.

Viimeinen täysi viikko

 Tiistain tunnilla luetaan Calvinon romaanikatkelma. Valitse yksi tehtävistä ja kirjoita noin 150 - 200 sanan teksti yhdestä  alla olevista tehtävistä. Teksti palautetaan tunnin lopussa opettajalle, ja se on yksi osa koesuoritusta. Jokainen tekee tehtävän siis itse. Aloita nimeämällä teksti ja mene sen jälkeen suoraan tehtävän asiaan.

PS: Ota seuraavalle tunnille mukaan oppikirjasi.

1) Tarkastele Calvinon romaanikatkelman kertojaa.
2) Mitkä piirteet tekevät Calvinon romaanista Jos talviyönä matkamies modernin romaanin?
3) Pohdi lukukokemustasi. Millaisia ajatuksia katkelma sinussa herättää?

Perjantaina 13.3.

Teemme muistiinpanot modernismista ja tutustumme modernismin ajan kirjallisuusnäytteisiin. Viimeisellä täydellä viikolla teemme kokoavia tehtäviä kirjallisuushistoriasta.

Realismi

Kirjoita itsellesi muistiinpanot realismista. Etsi tietoa seuraaviin kysymyksiin:

1) Milloin realismin aika oli?
2) Mitkä asiat vaikuttivat romantiikan ajan vaihtumiseen realismiksi?
3) Mikä oli kirjailijan tehtävä?
4) Millaisia aiheita ja henkilöitä realismin kirjallisuudessa oli?
5) Mainitse muutamia keskeisiä realismin ajan kirjailijoita ja teoksia.

Tutustu tämän jälkeen kurssivihkon s. 79 - 80 katkelmaan Oliver Twististä. Kirjoita lyhyehkö, n. 150 - 200 sanan teksti, jossa erittelet katkelman realistisia piirteitä. Kirjoita teksti tämän blogitekstin kommenttikenttään, ja mainitse tekstin lopussa nimesi.

Romantiikkaa

Lue tekstinäytteet romantiikan ajalta kurssivihkon s. 66 - 73. Poimi vihkoosi teksteistä sanoja, jotka kuvaavat mielestäsi hyvin romantiikan ajan tapaa kirjoittaa sekä käsiteltyjä teemoja ( luonto, uskonto, tunteet, kauhu, äärimmäiset kokemukset jne.)

Kirjoita sanoja käyttäen romantiikan ajalle tyypillinen runo tai novelli.

Valistusta

Teemme perjantain tunnilla muistiinpanot valistuksesta. Tämän jälkeen teemme tehtävän valistusajasta padlet-seinällä:

Valistus

TT-vastauksista

Huomioita tt-vastauksista:

Vastauksessa tuli tutkia Iisakki Kiemungin kolumnin tyyliä ja sävyä. Tärkeää oli luonnehtia, millainen tyyli on (esim. huomoristinen, jopa ironinen, rento. leikkisä tms.) ja millainen sävy on (kirjoittaja suhtautuu asiaan skeptisesti ja itseensä ironisesti).

Vastauksessa tuli mainita tarkkojakin huomioita siitä, mistä tyyli syntyy . Esimerkiksi:

- kielikuvat, kuten metafora "olen lihaksi tullut tilasto"

- sanonnat, kuten "käki on äimänä"

- puhekieliset sanavalinnat, kuten "Iltis" tai "naama"

- retoriset kysymykset

- alkusoinnut "Telluksen tasalla taallustavalle"

- kohosteisuus, joka syntyy edellisistä ja mm. kirosanasta

- kielen vastakohtaisuus: toisaalta rento ja humoristinen kieli, toisaalta asiallinen kieli 

- persoonapronominien käyttö (me, lähentää lukijaa kirjoittajaan / minä, subjektiivisuus)

Sävy taas syntyy siitä, miten kirjoittaja suhtautuu kirjoittamaansa asiaan, itseensä tai lukijoihinsa. Kolumnissa on havaittavissa selkeää itseironiaa ja vähättelyä myös tilastoja kohtaan, toisaalta epäilevyyttä asiaa kohtaan (tilastot eivät voi mitata onnellisuutta). Sävyyn voi ajatella kuuluvan myös yhteisöllisyyden (me).

Yleisesti on hyvä huomata, että tyyli sopii kontekstiinsa. Kolumnithan ovat usein humoristisia, jopa pakinamaisia.

Muista:

Nimeä aineisto alussa ja mene mahdollisimman suoraan tehtävänannon asiaan. Esim. Iisakki Kiemungin kolumni Tilastollisesti maapallon onnellisin on ironinen, minkä huomaa muun muassa siitä, että kirjoittaja suhtautuu itseensä humoristisesti.

Älä selosta aineistoa, vaan sido kaikki tehtävän näkökulmaan. Aineistoesseen ja tt-vastauksen ero on, että tt-vastauksessa ei tarvitse eikä saa kertoilla, mitä aineistossa sanotaan. Vastaustekstien pitää pysyä koko ajan tehtävän käsittelyssä.

Älä viittaa kirjoittajaan etunimellä.

Muista havainnollistaa: jos esimerkiksi kirjoitat, että rytmi on rento, kerro, mistä se johtuu. Ota siis esimerkkejä tekstistä.

Tarkista kieliasu, ettei tekstiin jää huolimattomuusvirheitä. Kaikkein tärkeintä on, että jokainen virke on selkeä ja helppolukuinen ja tarkoittaa jotain. 

Antiikin myyttejä

Rubens:Chained Prometeus

Moni sanonta, nimi tai käsite on peräisin antiikin mytologiasta. Selvittäkää pareittain tai yksin ja valmistautukaa esittelemään, mihin myyttiin tai mytologiseen hahmoon seuraavat liittyvät ja mitä ne tarkoittavat :

Pandoran lipas
Prometheuksen rangaistus
Sisyfoksen työ
akilleen kantapää
narsismi
mennä manan majoille
palaneet siivet, polttaa siipensä
kerberos
herkules
hypnoosi
amorin nuolet
midaksen kosketus
Troijan hevonen
eroottinen

Tiistai 17.2.

Tiistain tunnilla jatkamme antiikista tutustumalla Medeia-tekstinäytteeseen s. 48 sekä etsimällä tietoa keskeisistä antiikin mytologian hahmoista ja tarinoista. Jos ehdimme, jatkamme keskiaikaan.

KT. Lue s. 54 - 55 Danten Jumalaisen näytelmän katkelma ja tee tehtävä 1a.

TT-vastauksesta

Otsikoi tekstisi itse. Otsikon tulisi kertoa jotain vastauksen sisällöstä (näkökulma).

Nimeä pohjateksti (kirjoittaja ja itse teksti) ja osoita, mistä kirjoitat (tehtävänanto määrää vastauksen näkökulman).

Tuo esille pyydetyt asiat. Muista tehdä kappalejako sisentäen.

Havainnollista sanomaasi lainauksin tai referoiden. 

Lopeta venyttämättä asiaa, esimerkiksi tiivistävällä virkkeellä.

Muista hyvä asiatyyli.

Eheässä vastauksessa asiat liittyvät toisiinsa eikä vastaus ole vain luettelo asioista.

Kun suunnittelet tekstiäsi, muista avata tehtävänanto. Mieti tarkasti, mitä pyydetään tekemään, ja pysy asiassa! Suunnittele ja käytä aikaa tekstin tutkimiseen- erittelyn tarkkuus tuo pisteitä.

Tehtävänanto:
Erittele Iisakki Kiemungin kolumnin tyyliä ja sävyä.

Vastausteksti tulee palauttaa viimeistään viikon päästä perjantaina.

Tekstin tyyli ja sävy

Tyyli on jollekulle puhujalle, kirjoittajalle tai aikakaudelle tyypillinen ilmaisutapa.

Tyyliä luovia kielen ominaisuuksia ovat esim.

• sanavalinnat
• kielikuvat
• lauseiden ja virkkeiden rakenteet
• rytmi

Sävy tarkoittaa sitä kirjoittajan tai puhujan ääntä, joka kuultaa läpi. Sävyyn vaikuttavat mm. tekstin tekijän suhtautuminen asiaansa, vastaanottajaan ja itseensä.

Usein tyyli ja sävy kietoutuvat yhteen niin, ettei niitä voi erottaa toisistaan luontevasti.

Erilaisiin teksteihin liittyy erilaisia tyyliodotuksia. Tieteen kieleltä ja uutiselta odotetaan asiatyyliä, joka keskittyy välittämään tiedon selkeästi ja neutraalisti.

Tekstin tyyli voi olla kohosteinen = lukija kiinnittää huomiota värikkäisiin ilmauksiin, poikkeavaan sanajärjestykseen ja muihin retorisiin keinoihin.

Tekstilaji ja kielenkäyttötilanne määrittävät , mikä on kulloinkin sopivaa kielenkäyttöä, vrt kuolemasta puhuminen.

Tehtävät: teht. 3b s. 22 sekä ryhmätyöt tyylistä.

Klassikkoa lukemaan

Kurssin aikana tulee lukea jokin länsimaisen kirjallisuuden klassikko sekä kirjoittaa siitä kirjallisuusessee, jonka teko ohjeistetaan kurssin alkupuolella. Jos olet ahkera lukija, voit valita myös kaksi klassikkoa, joiden pohjalta esseen teet.

Lukuehdotuksia on kurssivihkon sivuilla 18 - 19, mutta oppikirjan länsimaisen kirjallisuuden osiota selaillen voi löytää useita muitakin vaihtoehtoja. Luettavaksi suosittelen mm.

Sofokles: Kuningas Oidipus
Homeros: Odysseia
Boccaccio: Decamerone
Cervantes: Don Quijote
Shakespeare: mikä tahansa näytelmistä
Defoe: Robinson Crusoe
Swift: Gulliverin retket
Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo tai jokin muu teos
Dumas: Kolme muskettisoturia
Ibsen: Nukkekoti
Dostojevski: mikä tahansa romaaneista
Calvino: Jos talviyönä matkamies
Kafka: Oikeusjuttu tai novelleja

Torstain aloitustunti

Tervetuloa kurssille! 5. kurssilla pääpaino on länsimaisessa kirjallisuushistoriassa. Aloitamme kurssin itsenäisellä työskentelyllä, sillä opettaja joutuu olemaan kotona lasta hoitamassa. Koska puhumme kirjallisuuden klassikoista, on syytä määritellä,  mitä klassikolla tarkoitetaan.

Jos sinulla ei  ole vielä Särmän kurssivihkoa 5 hankittuna, ota pöydältä materiaali monisteena. Tunnin tehtävät tarkistetaan seuraavalla mahdollisella tunnilla.

Koska kurssilla käsitellään kirjallisuusnäytteitä, kaikkien on syytä hankkia sama oppimateriaali eli Särmän 5. vihko. 

Teht. 1: Testaa tietosi kurssivihkon s. 8 / monisteesta.

teht. 2. Määritelkää, mitä tarkoitetaan klassikolla ja kaanonilla. Tietoa voi etsiä esim. puhelimella.

teht. 3. Lue essee Lohdun antajat kurssivihkon s. 9 - 10 / monisteesta. Miksi Melander lukee klassikoita?

teht. 4. Kootkaa listaa kirjailijoista ja kirjoista, jotka mielestänne ovat ehdottomasti maailmankirjallisuuden ( ei suomalaisen kirjallisuuden) klassikoita. Miksi valitsitte nämä kirjailijat ja teokset? Tämän voi tehdä halutessaan pareittain.

Hyviä työskentelyhetkiä!